Odotan tuoksua Jumalan tarhain.

Tunnen sen kyllä, tuoksuista parhain.

Henkeni pyytää: Tulellas kasta,

estä mun ruusuni surkastumasta.

Golgatan lähteen virrata anna.

Väsynyt matkaaja kotia kanna.

Sieluni kantele uudista jälleen,

että se helähtäis virittäjälleen

ylistyslaulua, kiitosta Herran.

Sitä kun jatkan saleissas kerran,

siellä en vaieta saata.

Ihailen uutta maata.

Hilja Aaltonen