Ihmisen ikäkaudet

Minä katselen kasvoja lapsosen.

Näen elämänruusun kauneuden.

Herkin mielin, sydän värähtäen

seison edessä lapsen puhtauden.

Tuossa nuoruus, elämä ummussaan,

tuhat säihkyvää sädettä kasvoillaan.

Tuhat kelloa soittaa, sinä kuuntelet.

Tuhat säveltä kuulet, omaas tunne et.

On seestynyt päivä miehuuden,

sää selkiintynyt jo askelten.

Jälki tiellänsä vakaa ja arvokas,

kannat elämän valjaita harteillas.

Työ valmiina on, ja hämärtää.

Kuin eilen sen aloin, nyt jo määränpää.

Siinä vanhuus, kultakudosta, niin -

vuodet kutoivat lahjasi hiuksiin.

Olet ihminen, kaunis vuosissas.

Mikä parhainta lienee matkassas.

Olet taiseteos, ainutkertainen.

Läpi elämän, myöskin ikuinen.

Hilja Aaltonen