Kristuksen rakkaus ylittää ihmisen ymmärryksen. Mistä löytäisimme sanat, joilla kuvailisimme sen ihanuutta, suuruutta ja uskollisuutta? Se on niin valtava, että meidän sanamme voivat vain raapaista sen pintaa - niin kuin pääskynen viistää vettä, mutta ei sukella sen syvyyksiin. Allamme on mittaamaton rakkauden syvyys. Kukaan meistä ei ansaitsisi uida tässä rannattomassa meressä.
Jotta voisimme aavistaa jotakin Jeesuksen rakkaudesta, meidän on käsitettävä, millaisesta kirkkaudesta hän tuli - ja miten kauas hän siitä joutui vuodattaessaan itsensä häväistynä maahan. Mutta kuka voisi kertoa, miten suuri hänen majesteettiutensa oli? Kun hän istui taivaan korkealla istuimella, hän oli "Jumala Jumalasta". Hänen kauttaan on luotu taivaat ja kaikki niiden joukot. Hänen kaikkivaltias kätensä on luonut tähdet. Kerubien ja serafien ylistykset ympäröivät häntä. Ikuinen "Halleluja-kuoro" virtasi hänen istuimensa juurella. Hän hallitsi kaikkea luomakuntaa kaiken Jumalana, ikuisesti siunattuna.
Ja kuka voi kertoa, miten alas hän astui? Jo ihmiseksi tuleminen oli jotakin. "Kipujen mieheksi" tuleminen oli paljon enemmän. Veren vuodattaminen, kuoleminen, kärsiminen - nämä olivat käsittämättömiä asioita Jumalan Pojalle. Sellaisen ennennäkemättömän tuskan kärsiminen, häpeällinen kuolema Isän hylkäämänä - tällaista rakkauden syvyyttä meidän ajatuksemme eivät tavoita.
Tällaista on rakkaus. Rakkaus, joka ylittää kaiken tiedon. Anna tämän rakkauden täyttää sydämesi kiitollisuudella ja johtaa sinut osoittamaan voimaansa jollakin käytännöllisellä tavalla.
C.H. Spurgeon
Kommentit