Hautajaisissa näin paljon sukulaisia, joita en ollut vuosiin nähnyt. Siinä halailtiin ja ihmeteltiin. Tässä puhe, jonka pidin:


Siunausta ja rakkautta ihan jokaiselle!
Aion olla ihan oma itseni. Nyt on yksi joukostamme poissa. Eeva oli siskoista vanhin. Jumala oli antanut hänelle runsaasti käden taitoja ja hän oli ahkera niiden käyttäjä. Muutamia vuosia sitten Jumala puhui minulle: ”Mene Eevan luokse ja rukoile hänen puolestaan. En minä silloin vielä uskaltanut henkilökohtaisesti rukoilla ihmisten puolesta. Taistelin sisimmässäni, kuinka uskallan. Lopulta menin ja huusin sisimmässäni: ”Herra auta ja johdata näissä asioissa. Juttelimme niitä näitä kunnes Eeva alkoi kertoa sairauksistaan. Kysyin häneltä: ”Saanko rukoilla puolestasi?” Pienen empimisen jälkeen hän myöntyi. Rukoilin ja tuntui kuin en olisi koskaan niin huonosti rukoillut. Kuitenkin kysyin häneltä vielä: ”Saanko siunata sinut Jeesuksen omaksi?” Siihen hän myöntyi heti. Siunasin niin kuin vain osasin ja jätin hänet Jumalan hellään syliin. Nyt Eeva siskoni on perillä kirkkaudessa. Hänellä ei ole enää kipuja eikä salaisia itkuja. Hänellä on hyvä olla.
Kerron teille erään evankelistan jutun, jonka hän kertoi kokouksessamme. Hänellä on hyvä ystävä, joka näki unen. Hänen tuttavansa oli helvetissä ja sanoi häneelle: ”Miksi sinä et ole koskaan kertonut Jeesuksesta, miksi sinä et ole kertonut syntien anteeksisaamisesta, miksi sinä et ole kertonut, kuinka päästään taivaaseen. Tämä ystävä päätti heti päivän valjettua soittaa tuttavalleen ja kertoa Jeesuksesta. Päivän valjettua hän soittikin tuttavalleen, mutta sieltä vastasikin tuttavan mies. Hän pyysi saada tuttavaansa puhelimeen. Mies oli hetken hiljaa ja sanoi: ”Sinä et tiedäkään, että tuttavasi kuoli viime yönä.”
Kun minä tuon kuulin, menin itseeni. En minäkään ole kertonut Jeesukseta, en ole kertonut syntien anteeksisaamisesta, en kuinka taivaaseen päästään. Antakaa minulle anteeksi. Jumala loi Aadamin ja Eevan. He olivat Jumalan silmissä kauniita jalokivia. Sielunvihollinen tuli ja petti heidät, upotti synnin lokaan. Sen jälkeen me olemme olleet perisynnin alaisia, syntisiä. Jumala vihaa syntiä, mutta rakastaa syntisiä. Hän halusi luomansa ihmiset takaisin itselleen. Hän antoi omanrakkaan Poikansa meidän tähtemme kärsimään ja kuolemaan . Jeesus osti meidät kärsimisellään ja kuolemallaan takaisin Jumalalle. Tämä on valtava lahja ja lahja pitää ottaa vastaan. Ei auta, että tietää tämän, vaan pitää ottaa vastaan sydämeensä.
Voit rukoilla: ”Jeesus tule sydämeeni ja puhdista minut verelläsi. Anna kaikki syntini anteeksi ja johdata minua niin, että kerran olen siellä Sinun luonasi kirkkaudessa taivaassa. Kiitos syntien anteeksiannosta ja Jumalan lapseudesta.
Luen vielä Eeva siskoni pari runoa:

ANTEEKSI

Se on niin vaikea sana
niin vaikeasti sanottava.
Sana, jota toinen odottaa,
ethän tahdo sitä unohtaa.

Se sana vaatii voimia,
siispä koita aina oikein toimia.
Tahallaan älä toista loukkaa
sana tää, kun harvoin etiin poukkaa.

Ehkä ylpeys sen joskus estää,
mutt koita nöyrtyä ja kestää.
Sana, jota toinen odottaa,
sana, jolloin kieli sekoaa.
Sana, joka on niin vaikea,
sana pieni, sana haikea.

ANTEEKSI ANNATHAN
Eeva siskoni

VANHUKSEN HUOKAUS

Kulin pitkän matkan,
nyt illan tullen jaloin väsynein
istahdan sun Jeesus helmoihisi.
Oi saanhan, elon matkan kun jo tein.

Elon purren aallokosta,
lasken sinityyneen lahteen,
Sulta Jeesukseni saan voiman
etten nääntyisi mä kesken ahteen

Astun hiljaa kammiooni
ovi jäljessäni narahtaa.
Käy elämäni lanka ohueksi
en tiedä, milloinka se katkeaa.

Nyt mä yksin illansuussa
kädet väsyneinä ristiin vien.
Päivän kehräpainuu kohta
meren taakse, päättäin tien.
Eeva siskoni