1kiit.jpg


Mitä tahdot sä, Herrani antaa
otan noyränä kädestäs sen.
Tuon ymmärrän, voimasi kantaa
yli synkimmän vaikeuden.
Tässä edessäsi kysellen vuotan.
Sun armoosi, auttaja, luotan.


Vaikka vaikea polkuni oisi,
tuon tiedän, kotiin se vie.
Vaikka painoja ristini toisi,
liian raskas se mulle ei lie.
Tässä eessäsi kyselen, Herra,
oonko kotona, luonasi kerran?


Mua hiljennä alttaris juureen
kun henkeni kylmäksi saa.
Nyt luottaen armoosi suureen,
jään johtoas odottamaan.
Minkä taakan, sä antanet mulle,
siitä kiitoksen kannan mä sulle.

Hilja Aaltonen