Mitä saavuttaisin, jos hyvältä tuntuisi ain.
Oppisin näkemään elämästä vain kuoren.
Luontoni itsekkään, kun kermavaahtoa nuolen.
Uskovana ja pyhänä itsekkyys minussa asuu.
Liian usein se tuomioitansa lausuu.
Valittaa, marisee, sivulta seuraten muita.
Huomaamatta itsensä kaluavan kuivia luita.
Elämä on kuin pitkä opintomatka.
Haluathan sinäkin kiivetä huipulle saakka.
Oikeat varusteet kestävät, tarpeelliset
antavat uskallusta ja halua voittamiseen.
Meille on annettu matkavarusteet parhaat.
Nöyrä ja avoin mieli se joskus karkaa.
Löydän sen luota Golgatan kalliokummun.
Katsellessani Jeesusta kuulen elämän kutsun.
Mitä saavutan, kun etsin tahtoa Herran.
Ilo mun täyttää, yhä vajaana, vielä kerran
yhdessä ylistän Kuninkaan kartanoissa.
Voitto on täydellinen, Pyhä Henki niin toistaa.
Toinen toistamme kolhimme, rohkaisemme.
Hiomme, rakastamme, rukoilemme.
Kukaan muu ei ymmärrä arvoa
kuin he, jotka taistelevat, kiittävät rinta rinnan.
Saakoon rauha ja rakkaus voittaa, läikkyä yli laidan.
Pimeys väistyy aina, kun Jeesukselle tilaa annan.
Kaija Talvitie
Kommentit