Muistui tässä mieleen yks ihana rukousvastaus:
Olin vuosia kulkenut Turun ja Naantalin väliä bussilla. Oli ilma minkälainen vaan, sinne menin. Kerran kokouksen loputtua bussi meni nenän edestä. Oli kauhea myrsky ja pakkanen. Pelkäsin bussikatoksen hajoavan, niin paljon se huojui ja ritisi. Minä palelin kovasti. Bussi kulki illalla puolen tunnin välein ja Turun torilta jatkoyhteys kolmen vartin välein. Silloin rukoilin hartaasti, Herra anna mulle helpompi kulku Naantaliin. Herra vastasi ja eräs veli alkoi käydä Naantalissa. Hän ajaa tästä ohi ja ottaa minut kyytiin. Tämä on minulle suuri kiitosaihe Herralleni.

Yksinäin

Istun yksinäin huoneessain

ajatukset harhailevat vain.

En saa niitä kurinalaisuuteen.

Tuokin ja tuokin tuli mieleen.

Kaikki ikäviä muistoja elämästä.

Niin noloja, pelkoja pimeästä.

Herra, miksi minusta tällaisen teit,

niin huonon, niin mahdottoman,

mihinkään kelpaamattoman?

Sinä sanoit: "Minun armossani on sinulle kyllin

sillä voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa."

Sinä käsiisi otit ja tiellesi veit

ja Kristuksessa täydelliseksi teit.

Nyt iloitsen ja riemuitsen omanasi

Kaikkivaltiaan lapsenasi.

Muistui mieleeni nuoruudestani, kun olin vielä kotona maalla. Siellä ukonilman tuntee oikein voimalla jylläävän. Olin vanhimman siskoni kanssa kotona. En tiedä, missä muut olivat. Siskoni silitteli vaatteita. Hänellä on jokin katkeruus sisimmässä. Siinä puhelimme kaikenlaista. Istuin avoimen ikkunan vieressä. Yht äkkiä tuli ukonilma. Varoitin siskoani lopettamaan. Hän vain silitteli. Varoitin vielä uudestaan, salama voi lyödä sisälle. Hän sanoi: "LYÖKÖÖN". Seuraava salama tuli sähköjohtoja pitkin sisälle. Lamppu rikkoontui ja lankoja roikkui siitä. Se osui siskooni ja heitti silitysraudan kamarista tuvan lattialle. Sitten se meni keittiön kautta toiseen kamariin ja rikkoi paikkoja, matoissa oli kaikissa palaneita reikiä. Meni siitä avoimesta ikkunasta ulos. Tunsin vain kovan iskun ehkä ilmanpaineen johdosta. Kaikki kävi niin äkkiä. Kun tajusi jotain, ihmettelin, missä siskoni on?? Nousin seisomaan ja näin siskoni makasi pitkin pituuttaan lattialla silmät nurin päin. Juoksin kovaa vauhtia naapuriin pyytämään apua ja huusin koko ajan: "Armahda, armahda siskoani." Naapurissa sattui olemaan nuorin veljeni, joka nopeasti kiiruhti pyörällä kotiin. Kun tulin kotiin, näin veljeni antavan tekohengitystä siskolleni. Siskoni vietiin sairaalaan. Jumalalle kiitos, hän selvisi, ei kuollut siihen. Jälkeenpäin katseltiin salaman jälkiä. Se oli kaikki huoneet käynyt läpi ja kaikissa matoissa oli palaneita reikiä. Luonnon voimat ovat niin mahtavia, ei niiden kanssa sovi leikkiä. Kuitenkin on turvallista Jumalan omana olla Jumalan iankaikkisilla käsivarsilla ja levätä siinä.

Pysyttele Jeesuksen kanssa kahden. Vietä laatuaikaa Hänen kanssaan. Kerro Hänelle tunteistasi, palvo Häntä ja kohota kätesi ylistyksessä Hänen puoleensa. Rukoile sitten tämä sama rukous, jonka minä rukoilin: "Herra, tarvitsen Sinun halaustasi. Kiedo kätesi ympärilleni ja pidä minua sylissäsi."

David Wilkerson

Jumala tulee todeksi

Mitä ikinä elämä tuo kohdallesi,
Jumala tulee siinä sinulle todeksi:
Tähtenä taivaallasi,
ruokana varastossasi,
kävelysauvana kädessäsi,
ystävänä vierelläsi,
valona tielläsi,
ilona sydämessäsi,
musiikkina korvissasi,
lauluna huulillasi.

Niin, kuinka kovaa juoksetkin,
ja kuinka kuumasti aurinkosi paahtaakaan,
kuinka raivoisasti myrsky repiikään,
kuinka yksin joukkosi jäisikään,
mitä ikinä elämä tuo kohdallesi,
Jumala tulee sinulle siinä todeksi.

Herbert Charles

Erämaan siunaus.

Otin tämän aiheen siksi, kun tänä päivänä on niin paljon meteliä. Metelöidään hengelliselläkin rintamalla. Kun mennään kotiin, pannaan radio ja televisio päälle. Pelätään hiljaisuutta. Emmekö uskalla kohdata hiljaisuutta. Minun on helppo puhua tätä, kun en kuule hyvin. On mahdoton mennä suuriin kokouksiin, kun kaikki puheet puuroutuvat, niin ettei saa selvää. On vaikea kuunnella radiota ja televisiota minulla ei olekaan. Laitoin sen pois, koska olin liian heikko ja katselin sellaisia ohjelmia, jotka saastuttivat sisintäni. Oli aina huono omatunto. Jumala oli armossaan tehnyt niin, että katsoin tärkeämmäksi luopua mokomasta töllöttimestä.

Nyt kotini on hiljainen koti. Mieheni on kotona Herran luona. Lapsilla on oma elämä. Minulla on kotona oma erämaani. Tuuli saattaa joskus vonkua rajustikin ja hiekka lentää. silloin koetellaan uskoa. Sielunvihollinen osaa tuoda noihin heikkoihin hetkiin omat kiusansa ja syytöksensä, puhumattakaan pahan palavista nuolista. En ole niin vahva ja joudun itkemään välillä hyvin paljon.

Jumala vie jokaisen omansa joskus erämaahan. Ei missään näy ihmistä, joka voisi auttaa, vaikka ihmisiä on ympärillä paljonkin. Tuntuu vain, että on niin yksin.

Jumala vei Aabrahaminkin erämaahan, kun suostui Saaran pyyntöön saada orjattaresta jälkeläinen. Se ei ollut Jumalan tahto. Siitä seurasi 14 vuoden hiljaisuus, erämaa, jossa Jumala ei ilmestynyt eikä puhunut. Ääntä oli ulkomaailmasta. Ismael piti omaa meluansa. Minä uskon, että tuossa hiljaisuudessa Jumala kypsytti Abrahamia. Jumala pienentää uskovaa erämaassa. Se on hyvin tarpeellista ja tuskallista. Meidän lihamme on aina tyrkyllä tuomassa itseään esille. Ja se käy huomaamatta.

Mikä oli tämän erämaan tulos? Jumalan kunnia ja valtasuuruus tuli vielä suurempana esille. Abraham ja Saara saivat oman lapsen, yli-ikäisinä, vieläpä kuolettuneina.

Heb. 11: 11- 12. Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä. koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen. Sen tähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti. Jumala on erikoistunut mahdottomuuksiin.

Muistamme Mooseksen, Jumalan valitseman miehen. Eivät Jumalan valitsematkaan säästy erämaasta. Se on Jumalan koulu. Se koulu kantaa myöhemmin hyvää hedelmää, kun suostuu koulutettavaksi.

Lue Apt. 7: 17- 29. Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa, ei kuitenkaan Jumalan sanoissa ja teoissa. Mooses katseli kun egyptiläinen mies löi israelilaista miestä. Hän vihastui niin, että tappoi tuon egyptiläisen ja hautasi hiekkaan. Hurja on miehen viha. Miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä. Ei ole oikein naisenkaan viha, kiukuttelu ja nalkutus. Sitä on ikävä kuunnella. Mooses pakeni erämaahan Faaraon uhkaa. Hän oli erämaassa 40 vuotta. Se on pitkä aika. Mitä Mooses teki erämaassa? Hän paimensi appensa Jetron, Midianin papin lampaita. Mooses joutui alentumaan lammaspaimeneksi, joka oli egyptiläisille kauhistus. Kaikki egyptiläinen loisto ja viisaus riisuttiin pois. Hän oli Jumalan koulussa 40 vuotta. Jumala ei hätiköi. Hän tekee työtä monesti hitaasti mutta varmasti. Ei hän välttämättä ota pois sitä ahdistusta, joka tähtää hedelmän syntymiseen. Me tiedämme, että hedelmä tulee pysymällä Jeesuksessa. Tämä ahdistus vie Jeesukseen. Ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä ja kärsivällisyys koetuksen kestämistä. Jumala tähtää koko ajan siihen suunnitelmaan, että Jumalan valtasuuruus tulee tunnetuksi. Jumala opetti lampaista Moosekselle, minkälaisia lampaat ovat. Tämä oli hyvin arvokasta oppia ja tietoa tulevaa tehtävää varten, jolloin hän oli johtamassa kansaa erämaassa Jumalan luokse. Jumalan koulun ja erämaan tuloksena Mooseksesta tuli nöyrä mies. Hän sai tehdä Jumalaa tunnetuksi monin ihmein ja tunnusteoin.

Jeesus itse, Jumalan Poika oli erämaassa 40 vuorokautta. Huomaa Henki vei Hänet erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Henki voi viedä meitäkin erämaahan. Me emme joudu vahingossa kiusaukseen Jumalan sitä tietämättä. Jeesuksen omina on hyvä tietää, että Hän on kaikissa erämaan kiusauksissa ja kärsimyksissä mukana. Nämä kiusaukset ja kärsimykset ovat niin moninaiset, etten ala niitä luetella.

Erämaassa opitaan jotain. Siellä kasvetaan Jumalan antamaa kasvua. Oma heikkoutemme kertoo, että tarvitsemme Vapahtajaa. Ei me hyvinä päivinä kasveta. Erämaa kausi ei kestä ikuisesti. Sieltä tullaan pois, kun koulu on loppunut. JEESUS ITSE TULI HENGEN VOIMASSA POIS. Vielä sanon tähän erään asian. Erämaassa opitaan tuntemaan Jeesusta Kristusta. Siellä myös rakastutaan Häneen, kun nähdään, Hän ei jätä, vaan on kaikissa vaiheissa mukana.

Jumala haluaa näitten erämaitten kautta antaa meille PAIMENEN SYDÄMEN, niin että voimme mennä niitten rinnalle, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat, ja kantamaan heidän taakkaansa.

Ethän häpeä Jeesuksen nimeä

lunasti Hän sulle elämän.

Ett suurempaa rakkautta kohdata voi

ilovirteen sydämes puhkeaa,oi.

Kalliin hinnan Hän maksoi ristin kantaakin jaksoi

piikit okaan pisti, kaiken yksin Hän kesti.

Ristin tien Hän kulki ovet tuonelaan sulki.

Veri on hinta vapauden, tie avoin on luokse rakkauden.

Valo pimeyden voitti ylösnousemusaamu kun koitti.

Kirkkauteen Herran saat nousta kerran.

Pysy lähellä Luojan, Hän antaa suojan,

kun vaara sut kohtaa - risti kotiin sut johtaa.

Sari
 

                                         Anteeksi antaminen ja- pyytäminen.

Isä meidän rukouksessa rukoilemme: Anna meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Tuon sisäisten silmienne eteen Golgatan ristin. Siinä menee pystysuora puu ylöspäin. Se kertoo, että suhde Taivaalliseen Isään pitää olla auki. Synti rikkoo tuon suhteen niin, että tie ylöspäin ei olekaan auki.

Ristissä on myös poikkipuu vaakasuoraan vasempaan ja oikeaan, lähimmäisiimme, uskomattomiin ja uskoviin. Tämäkin suhde pitää olla selvä, Raamattu sanoo: mikäli se meistä riippuu.

Jos suhde Taivaalliseen Isään on katkennut synnin tähden, on syytä mennä ristin juurelle, jossa Jeesus on riippunut meidän syntiemme tähden ja kantanut ne. Sovittanut meidät Isän kanssa. Meillä on velvoitteemme, pyytää niitä anteeksi. Vaikka Jeesus on jo tehnyt tuon sovituksen, meillä on silti velvoitteemme, pyytää niitä anteeksi. Isä meidän rukouskin sen opettaa. Jos emme pyydä anteeksi, olemme hengellisessä elämässämme vankilassa.

Tuhlaajapoika vertauksessa. poika oli tuhlannut kaikki arvokkaat perintörahat ja joutui puille paljaille, niin ettei sian ruokaakaan enää saanut. Ymmärrän sen näin; hän ei saanut tyydytystä mistään, ei edes maailman saastaisista asioistakaan, joita oli siihen asti tehnyt.

Eräässä laulussa lauletaan: Ei sulla rauhaa Jumalassa, ei maailma tyydytä, oi tää on kurjin asema, mi voipi löytyä. Se, jos mikä vie itseensä. Siinä tilassa, hän muisti isän kodin, kuinka hyvä ja lämmin siellä jokaisella oli, jopa palvelijoillakin oli hyvä olla. Hän päätti palata takaisin. Niin paljon hän häpesi, että ei rohjennut pyytää päästä takaisin isän pojaksi vaan jos saa olla edes palvelija isänsä kodissa. Tuhlaajapoika oli nöyrtynyt niin alas. Isä näki tuon kurjuuden ja armahti häntä. Joka syntinsä tunnustaa, hän saa armon. Luuk. 7: 36 – 48.

Vaakasuora puu kertoo, että suhteemme pitää olla kunnossa lähimmäistemme kanssa. Siinäkin pätee anteeksiantaminen myös anteeksipyytäminen. Kun on oikein kovasti loukattu, anteeksiantaminen on vaikeaa. Anteeksiantamattomuus johtaa hengelliseen vankilaan. Vain anteeksiantamalla pääsemme vankilasta ulos.

Suuri lohdutus on, että voimme pyytää Jeesukselta apua. Voimme pyytää sellaista mielenlaatua, että mielellämme annamme anteeksi. Jeesus itse ristillä viattomana kärsiessään rukoili pahantekijöittensä puolesta. ”Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.” Jeesus ymmärtää meitä, koska on itse kulkenut tämän tien, kuitenkin ilman syntiä.

Anteeksiantamattomuus tekee meidät sairaiksi ja katkeruuden juuri alkaa kasvaa, sen mukana kaikki katkeruuden veljekset. On syytä mahdollisimman pian päästä anteeksiantamisen siunauksiin. Tässä on yksi hyvä ase tähän, siunaaminen. Sinä ehkä ajattelet, mitä varten siunata vielä häntä, joka on minua pahasti loukannut.. Siunaus antaa lihalle kuolin iskun. Ei meidän pidä piehtaroida lihaamme säälien.

Pietarin kysyessä Jeesukselta, Matt. 18: 21 -22. Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: ”Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?” Jeesus vastasi hänelle: ”Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.” Meitä opetetaan elämään jatkuvassa anteeksiantamisessa.

Jatkan Matt. 18: 23 -35. Lue omasta Raamatustasi. Tässä me näemme, mitä anteeksiantamattomuus saa aikaan. Se johtaa vankeuteen. Jos ei ulkonaiseen vankeuteen, niin ainakin hengelliseen vankeuteen ja siunausvirrat tyrehtyvät. Sieltä pääset pois vain anteeksiantamalla. Miksi istua vankeudessa, miksi olla ilman siunauksia, kun sieltä on mahdollista päästä pois. Joskus joudutaan oikein hevoskuurilla antamaan anteeksi.

Myös meidän velvollisuuksiimme kuuluu anteeksiantaminen. Matt. 5: 23 -26. Anteeksipyytäminenkin on vaikea asia. Ei ole aivan helppo asia mennä pyytämään anteeksi. Ylpeys panee kapuloita rattaisiin. Se vaatii nöyrtymistä ja se pitää meidät pieninä. Snl. 28: 13. Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon. Nöyrässä ihmisessä on jotain kaunista ja lempeää.

Hän virvoittaa minun sieluni inspiroi minua jotain kirjoittamaan.

Taivaan tiellä joudumme monenlaisiin tilanteisiin. On tasaista kaunista seutua, aurinko paistaa ja saamme nauttia lämmöstä. Tuo aurinko on Jeesus. Hän on virvoitus meidän tiellämme.

On louhikkoista vaikeaa polkua tai polkua ei oikeastaan olekaan, silloin voi tuntea olevansa eksyksissä. Huudamme hädissämme: ”Auta Jeesus, en tiedä missä minä olen? Tule ja ota kädestä kiinni ja taluta oikealle tielle nimesi tähden.” Raamattu lupaa: Jeesus on Hyvä Paimen ja etsii kadonneen ja johdattaa kotitielle. Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä.

Joskus joudumme pimeyteen. Olen itsekin siellä ollut ja se on ahdistavaa, sisin pelkää. Pimeys on pahan olotilaa. Silloin tuntee itsensä niin kurjaksi ja epäonnistuneeksi. Silloin voi vain pitää Sanan lupauksesta kiinni: Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa. Ps. 119:50.

Joskus joudumme erämaahan. Siellä ei ole vettä ja suu kuivuu janosta. Siellä on käärmeitä ja skorpioneja. Niissä vaikeuksissa me löydämme uudelleen ensimmäisen rakkautemme, Jeesuksen ja tulemme Häneen nojaten pois erämaasta.

Kaikissa elämäntilanteissa Jeesus lupaa olla meidän kanssamme. Hän sanoo: ”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi: minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä. Jes. 41:10.