KATSON KORKEUTEEN        

Kun päivämme vierivät vuodesta vuoteen,
kun vaihtuvi aamu ja ilta,
siihen mahtuvi murheet muistoineen
sekä ilosta sykkivä rinta.

Sitä tänään mielessäin katsoa saa,
miten värikäs on elämän raita,
ja kaikesta kiittää vain Vapahtajaa,
jolta saatu tie on kaita.

Katson korkeuteen, ylös kirkkauteen,
minne piirtyvi elämän nauha.
Siellä kohdata saan Hänen rakkauttaan,
tunnen rinnassain syvä on rauha.

Pirjo Andelin