Minun lampaani kuulevat minun ääntäni.

Uskaltaudun kirjoittamaan tänne oman lapsellisen kirjoitukseni.

Mikä valtava asia, meillä on Paimen ja vielä, hän on Hyvä Rakastava Paimen. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä: "Hei rakkaat lampaani, menkäämme laitumelle." Hänen lampaansa seuraavat häntä ja kuulevat Hänen äänensä. Hän kulkee edellämme ja vie meitä viheriäisille laitumille, näyttää niitä Sanan rikkauksia ja aarteita, joista sisimpämme kasvaa ja rakentuu.

Hyvä Paimen, Jeesus Kristus jää lampaittensa keskelle. Mikä ihana olotila, ei tarvii pelätä petoja eikä käärmeitä. Laitumella hän tutkii meitä, onko meissä "syöpäläisiä, tai ruhjeita." Siellä Hän hoitaa lampaitansa ja öljyllä voitelee ruhjeet, syöpäläiset Hän häätää pois.

Laitumella Hän keskustelee ja kuuntelee sydämemme asioita. Opettaa ja lohduttaa, rohkaisee ja jopa nuhtelee meitä. Se on kuitenkin rakkautta, sillä Hän haluaa meidän parastamme. Joka on kasvussaan vielä alussa, Hän ottaa sylihoitoonsa.
Laitan tähän oman runon:


Lammas Jeesuksen

Saan olla lammas Jeesuksen,
taivaallisen Hyvän Paimenen.
Hän mua kaitsee, hoitaa.
armollansa ruokkii, kantaa.

Jeesus rakkauttaan tuhlaa,
koko sydämestään antaa.
Sanallaan Hän ravitsee,
mitä lammas tarvitsee.

Täällä huudan: mää mää,
Sä olet ihana, pää pää.
Sua rakastan, Sua halajan,
Sun luokses aina palajan.