Nyt minulla on niin hyvä kuulokoje, ettei ole ikinä ennen ollut. Ei tietenkään täydellinen, koska kuuloni on tosi huono. Olen rukoillut, että Herra antaisi jollekin viisauden keksiä niin hyvän kojeen, että sopii mullekin. Hän näköjään vastasi siihen. Kiitos, kiitos Herra.

Siinä Raamattupiirissä, missä käyn tämän talon alakerrassa, meitä on vain kolme, yksi näistä kolmesta sai yöllä, kun oli valvonut paljon ja vain laulanut ystävälaulua oli yht äkkiä alkanut itkeä ihan valtavasti, sitten oli tullut kielet ja lopulta profetia hyvin rakkauden hengessä. Siinä oli monta kertaa sana "Rakkaani, rakkaani, minun on vaikea tätä sanoa, mutta synti on tullut niin suureksi, armoa ei enää anneta. Samana yönä sain miesvainajani siskon voimakkaasti mieleeni ja lupasin soittaa hänelle. Varmaan on enkeli tai itse Herra vieraillut tässä talossa sinä yönä. Se tuntuu näin jälkikäteen niin ihmeelliseltä.

Kun ajattelen miesvainajan siskoa niin hän oli niin vastaan meidän uskoa. pitikö Herran antaa hänen sairastua alzheimerin tautiin että ottaa Jeesuksen vastaan. Vaikka ei muistaisi jälkeenpäin niin Herra muistaa, tuo on ottanut armon vastaan. Hän oli ainakin rukouksen jälkeen niin ihmeissään. Hänen äitinsä myös oli niin vastaan, mieheni tultua uskoon, sai lähteä pois kotoa talvipakkaseen, pikkutakkisillaan ja rahat pois. Takaisin ei tulla, ennenkuin tuollaiset höyryt on poissa. Me ei silloin vielä tunnettu toisiamme. Tämä äiti elämänsä loppuviivalla sairastui keuhkokuumeeseen. Sairaalaan jossa hän oli, vieraili kuoro, joka lauloi Jeesuslauluja. Yksi kuorosta meni äidin luo ja kysyi haluaako antaa elämänsä Jeesukselle. Ja hän suostui. Kuorolainen rukoili hänen puolestaan. Tämä oli hänen ainoa selvä hetkensä hourailujen lomassa. Jumala on ihmeellinen. Viimeiseen hetkeen haluaa pelastaa ihmisen kadotukselta.