Armon kimalluksiin

Lapseni - tyttäreni, poikani!
Näetkö valon kimalluksen?
Kuin tähtöset meren aalloilla!

Nekin puhuvat armosta.
Syvä kuin armon meri.
Se mikä on pinnan alla ei näy.

Juuri sinne vajoaa syntisi,
peittyy armon kimalluksiin.
Miksi et ottaisi vastaan?

Olen jo ottanut sinut lapsekseni.
Myös pidän sinut lähelläni
kokonaan ja ihan aina.

Oma rakkauteni sinua ympäröi
kuin lämpö, jonka tunnet ihollasi
ja itse asustan sisimmässäsi.

Älä koskaan epäile tulla
armoni parannettavaksi,
painautua lähelleni kuin lapsi.

Olethan sylilapseni, pieneni.
Rintaani vasten sinua kannan,
suojaan pahalta ja parannan.

Ceta Lehtniemi