RISTIN JUURELLA

Sido minut ristisi juureen,

sulje syliisi, lämpöösi suureen.

Anna tuntooni rakkautes` palo

sekä silmiini armosi valo.

Ole, Pyhä Henki, turvana mulla,

että kerran voin perille tulla.

En rakkautta ristiin antaisi pois.

Oi, kunpa se iäti säilyä vois`!

On armoa suurta Herrani sovitustyö,

siitä kiittäen, iloiten syömmeni lyö.

Suuren rakkauden suojassa olla saan,

kunnes saavutan uuden kotimaan.

Luona alttarin ristisi juurella vaan

olen taakoista vapaa ja levon saan.

Siellä nöyränä Herraani rukoilen,

että saapuis` Hän keskellä kirkkauden.

Keijo Kurkikangas

Ristin Kansa