"Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi, jos virtojen läpi, eivät ne sinua upota" Jes.43:2.

Jumala ei avaa polkuja meille etukäteen, Hän ei lupaa auttaa, ennenkuin olemme avun tarpeessa. Hän ei siirrä esteitä pois tieltämme, ennenkuin tulemme niiden luo. Kuitenkin, kun olemme juuri avun tarpeessa, silloin Hän ojentaa kätensä auttaakseen.

Monet ihmiset unohtavat tämän ja huolehtivat jatkuvasti tulevaisuudestaa, mitä se tuo tullessaan. He odottavat Jumalan avaavan heille kilometreittäin tietä eteenpäin. Hän sitä vastoin on luvannut tehdä niin askel askeleelta. Sinun on oltava vesissä ja virroissa, ennen kuin voit tarttua lupaukseen. Monet pelkäävät kuolemaa ja valittavat, ettei heillä ole "kuolemisen armoa". Ei tietenkään ole, sillä he eivät tarvitse sitä terveyden päivinä, keskellä elämän velvollisuuksia ja tehtäviä, kun kuolema on vielä kaukana tulevaisuudessa. Miksi heillä pitäisi olla se jo nyt? Nyt he tarvitsevat armoa velvollisuuksiensa hoitamiseen, "elämisen armoa". "Kuolemisen armoa" he tarvitsevat vasta kuolinvuoteellaan.

Lettie B. Cowman