Sinä tulet
Joskus sinä, Herra, tulet ilmoittamatta.
Astut sydämeeni sivuovesta
ja olet sisällä ennen kuin aavistankaan.
Näin kävi tänäänkin
kotona olohuoneessa,
kun istuin lukemassa kirjaa
lapsineni ja lastenlapsineni.
Äkkiä olit siinä vierelläni,
tiesin sen, tunsin sen,
sillä sydämeni lämpeni ja elävöityi läsnäolostasi,
ja valtava ilonvirta täytti minut.
Mikä avasikaan sydämeni oven sinulle, Herra?
Kirjako, jota olin lukemassa,
vai rakkaitteni läsnäolo?
Usen rukoillessani en tunnekaan sinun läsnäoloasi,
mutta kun en rukoillut, sinä tulit.
Opeta minulle salaisuus, Herra,
miten valmistetaan tietä sinulle,
kun tahdot päästä sisään,
niin että useammin saisin tuntea läheisyytesi,
tuntea sieluni äkkinäisen kohoamisen,
tuon sisäisen merkkiäänen,
joka ilmoittaa tulostasi.
Toivoisin voivani tietää, miten ovi pysyy auki,
aina avoinna
sinun ikävöityä tuloasi varten.
Ehkäpä pyydän aivan liikaa.
Mutta kiitos, Herra, että hapuilevat yritykseni
joskus onnistuvat
niin että saan oveni sepposen selälleen
ja sinä tulet sisään.
Kunpa tämä tapahtuisi useammin
- se on rukoukseni.
Flora Larsson
Kommentit