KALANSAALIS Joh. 21: 1-9.

Jeesus oli kuollut ja noussut ylös kuolleista. Opetuslapset olivat nähneet Jeesuksen ja Hän oli luvannut olla heidän kanssaan joka päivä.

Kaikki oli kuitenkin muuttunut. Mikään ei ollut niin kuin ennen. Oli alkanut arki ja opetuslapset eivät oikein tienneet, kuinka alkaa arkensa ilman Jeesusta.

Pietari oli epäonnistunut niin monessa asiassa. Hän oli hiukan hukassa, vaikka Jeesus oli kohdannut hänet erikseen ja nostanut siitä ahdistuksesta, missä oli.

Ehkä nälkä ajoi Pietarin liikkeelle kalastamaan. Hän varmaan ajatteli, vanhassa ammatissa ainakin onnistun. Muut sanoivat, jotka mukana olivat he tulevat mukaan. Niin he menivät veneeseen. Ja vaikka he tekivät kovasti työtä, eivät he saaneet mitään. Pietari tunsi taas epäonnistuneensa. Pietari kuului epäonnistuneenakin Herralle. Yö oli ollut pitkä ja pimeä. Olen ymmärtänyt, että kalastus sujuu paremmin yöllä. Tässä tapauksessa kalastus ei onnistunut. Nälkäkin oli jo kova. Epäonnistumisen tunne oli vielä kovempi.

Tällaisia tuntoja voi meillekin tulla. Tuntuu kuin kaikki menee pilalle, teemme sitten mitä tahansa. Ja monta kertaa kaikki vaikeudet tulevat  toinen toisensa perästä. Kun yhdestä pääsee, toinen tulee perään. Silloin tulee helposti mieleen, mitähän pahaa minä ole tehnyt, kun kaikki menee pieleen. Onko tämä tuttua teille. Mulle tämä on liiankin tuttua.

Pettyneenä ja nälissään venekunta saapui takaisin rannalle, mistä oli lähdettykin. Rannalla seisoi Jeesus, mutta kalastajat eivät tunteneet häntä. Jeesus sanoi heille: ”Lapset onko teillä mitään syötävää. Minun mielestäni Pietarin olisi pitänyt tuntea Jeesus tuosta lauseesta: Lapset.... Ei kukaan vieras sano lapset. Kalastajat vastasivat kysymykseen. Ei mitään. Jeesus sanoi heille: ”Heittäkää verkkonne oikealle puolelle venhettä, niin saatte. He tottelivat, vaikka eivät tunteneet kuka tuo mies oli, joka käskee heitä. Ja kas, verkot tulivat täyteen kaloja, etteivät jaksaneet vetää niitä rannalle. Johannes tunnisti Jeesuksen ja sanoi Pietarille. ”Tuo on Herra.” Silloin Pietarikin tunnisti Jeesuksen. Sitten he huomasivat rannalla hiilivalkean ja kalan pantuna siihen siellä oli myös leipää. Tämä on jälleen ihme Se tuli kuin tyhjästä. Jeesus oli nähnyt kalastajat väsyneinä, pettyneinä ja nälkäisinä ja tyhjästä valmistanut heille syötävää..

Jeesus oli opettanut kuuliaisuuden seurausta. Kaloja oli 153. Niitä oli tosi paljon. Tuo lukukin kertoo jotakin, että evankeliumi on saarnattava kaikille kansoille.

Olen miettinyt, mitä Pietarin mielessä mahtoi liikkua, kun hän näki hiilivalkean. Tuliko mieleen se hiilivalkea, kun hän kielsi Jeesuksen. Nyt kuitenkin hänen sydämensä täytti ilo, kun sai kohdata Jeesuksen uudelleen.

Tässä on kaunis kuvaus, kuinka ristille lyödyt kädet olivat valmistaneet heille aterian. Kärsimyksiin ja kuolemaan meidän takiamme mennyt sydän on tiennyt heidän hätänsä ja tietää myös meidän hätämme .Kiitos Jumalalle.