Sanan soitin.

Ei oo mulla laulun lahjaa,

minkäs tässä sille mahtaa.

Soittotaito kotimainen,

sekin ompi heikonlainen.

Mulle Luoja soittimeksi

kynän antoi. Tiedä miksi

sanoja mä taivuttelen,

runomuotoon sovittelen.

Niinpä runon kanteletta,

sanan soititani tuota

aina jossain virittelen,

soitellakin yrittelen.

Runon sointu, sinfonia

vaatimaton. Sille sija

tuskin löytyy auringossa,

runonteon tungoksessa.

Saanen sentään soitintani

soitella mä huvikseni.

Ellei kuulla kukaan kestä

soittamasta ei se estä.

Jaakko Sahimaa