LAATIKOSTO

On mulla laatikosto

se on kuin elämän opisto.

Saan oppia mä monta asiaa

ja haluni on elämääni parantaa.
 

Ensimmäisessä laatikossa on

mun pahat luonteen vikani.

On itsesääliä, on syyllisyyttä väärää,

ne sydämeni synneiksi määrää.

Toises laatikos on vain romua,

katinkultaa, väärää mammonaa,

jotka Herran silmissä on tomua.

Ne tahdon kaikki pois kaataa.

Kolmannessa laatikossa on

armo Herran arvaamaton.

Sieltä otan tarvittaessa kirjoitukset,

jotka saanut olen Herralta.

Ne tahdon jakaa toisten virvoitukses,

on monta matkaajaa niin masennukses.

Saan sieltä lähettää mä viestin iloksi.

Se lahja arvokas on heille tueksi.

Viimeisen laatikon kun avaan,

se näyttää, huutaa tyhjyyttään.

On kaikki suurta armoaan

vain tyhjät saavat täyttyessään.

Raamatun paikka on mun pöydällä.

Se on kaikkien näkyvillä.

Sitä luen, sitä halaan, rakastan.

Sieltä opin armon, käskyt Jumalan.