Kädet

Se oli hetki, kun Jumala puhui:

"Minä tarvitsen käyttööni kädet.

Sinun kätesi ovat ne,

jotka välineikseni löysin,

siihen työhön , jota laadin

sukupolvien aikoja sitten."

Minä käsiäni katsoin.

Ei näillä voi mitään tehdä,

nivelrikkoiset, kipuja täynnä.

Ei voimaa minkään verran.

Sen kerran, kun yritän jotain,

tuska viiltää puukon tavoin

ja raskaat työt jäävät siihen.

Herra, - minä pyysin:

Etsi toinen, jonka kädet ovat terveet.

Hänen kautta tee, mitä teet.

mutta minä - raajarikko -

en mihinkään enää pysty.

Herrani puhui jälleen:

Minä tarvitsen heikot kädet -

ne, joissa ei voimaa lyödä.

murjoa, haavoittaa ketään.

Ne vain siunata voivat

toista heikkoa, särkynyttä.

Minä Henkeni lasken ylle

ja heikkous vaihtuu voimaan!

Savikanteleet alkava soimaan

Herran kiitosta, ylistystä

Herra, käteni tässä,

minussa heikot, sinussa vahvat.

V. Viikilä